Tokomullistus

Tänään tokoreeneissä meillä oli vierailevana kouluttajana Reetta Ihalainen (jei!!). Kipattiin meidän tokosysteemejä vähän ympäri.

Ensin palkkaus.

Vahvan silmänkäytön takia (bongaa merkit, esteet, kyylää palkkaa jne.) on tästä eteenpäin lelupalkka pannassa. Kylvettiin halli täyteen törppöä ja merkkiä yms. häiriöksi.

Otin koiran sivulle ja kun se hetken piti kontaktia, peruutin ja riehutin sitä oikein urakalla. Heti kun se oli tosissaan syttynyt muhun, (hypännyt vaikka vasten) tyrkkäsin namia naamaan (tai jos ois ollut lelupalkka niin leluriehu namin sijaan) ja uudestaan. Ja nami niin nopeesti, ettei leikki ehtinyt hyytyä tai tarjota mitään tekemistä tai lähteä rallaamaan mun luota muualle. Samaa tehtiin myös muutaman askeleen seuraamisessa. Näin koira saadaan palkkautumaan musta, ei namista/lelusta, eikä vire pääse edes pitkässä EVL-kokeessa laskemaan. Mutta tätä ei tietenkään käytetä täysin uuden asian opettamisessa kun namia tungetaan naamaan jatkuvalla syötöllä.

Toisena asiana edistäminen/seuraamispaikka.

Lähdettiin seuraamaan ja heti kun koira koski muhun tai rupes edistämään, siihen puututtiin. Eli heti ekalla askeleella. Kommentti "äp" ja saman tien täyskäännös vasemman kautta ja matka jatkui. Koska teho ei riittänyt niin täyskäännöksen jälkeen heti liike seis. Palkkausta ei tapahtunut, ennen kuin oikeasti seurasi kauniisti eikä tarvittu täyskäännöstä. Ja sitä täyskäännöstä mun piti kuivaharjotella ihan itte.. Piirrettiin maahan neliö, johon just ja just mahduin seisomaan. Siinä neliössä sitten piti pystyä tekemään se täyskäännös, että oli oikeesti paikalla täyskäännös eikä U-käännös.. Ei tarvittu montaa toistoa, kun Soppa seuras oikeella paikalla pätkääkään nojaamatta/tulematta mun alueelle ja intoa oli paljonpaljon normaalia enemmän :> Josko se seuraavan kerran kokeessakin seurais normaaliin tyyliin, kun on palkkaus kunnossa.

Palkkausta harjoteltaessa tehtiin myös kehään menoa, mihin saatiin hirveesti parannusta! Saatiinhan me kaikkeen muuhunkin.. Treenin alussa kun juteltiin, Soda makas maassa, kyttäs mitä kaikkea kentältä löytyy ja täris hulluna. Reetta sano ettei se vielä ole siinä pisteessä, että sillä ois keittäny yli, eli nyt sen saa vielä korjattua. Mutta jos aattelee vaikka belgiä hullunkiilto silmissä, kieli roikkuu pitkällä poskella ja koko koira tärisee, niin sillon ei oo enää mitään tehtävissä. Kivaa. Nyt saatiin hyvin puututtua siihen kyttäämiseen ja pian Soppa makas välit silmät kiinni rentoutuneena tai tarkkaili rauhassa meitä. Ja sillon kun tehtiin hommia, se oli täysin keskittynyt muhun eikä yhtään kytännyt ympäristöä ja oli selkeesti paljonpaljon motivoituneempi!

Kuukauden päästä tulee taas Reetta uudestaan meitä korjaamaan :>

Oispa ollu kamera matkassa!