tiistai 19. helmikuuta 2013

Edellisviikon ACE ja agikisat

Viime torstaina käytiin ACE:lla jokersin treeneissä ja video tuli kasattua melkoisesta silpusta.. Sopalla oli melkoinen lällättelypäivä. Rimat roiskui, lähti ihan vastakkaisiin suuntiin ohjauksesta tekemään omiaan ja kouluttajakin (Tiia Vitikainen) ihmetteli, mitä tuon koiran päässä oikeesti liikkui.. Ei sillä että oisin ite ollut mitenkään skarpeimmillaan.

Lauantaina oli kisat Jyväskylässä, eikä odotukset olleet torstain ansiosta kovin korkealla. Soppa kuitenkin yllätti pitämällä joka ainoan riman ylhäällä, eikä muutenkaan sikaillut hetkeäkään. Aika pätevä! Molemmat radat oli erittäin läheltäpitinollia. Oli vähän hutipäivä... Ensin mentiin B-rata ja sitten A.


perjantai 8. helmikuuta 2013

Agia agia agia..

Keskiviikkona käytiin omissa reeneissä ja tällä kertaa tuli sieltäkin videomateriaalia.
Eiliselle sain irtopaikan ACE:lle, eli jälkimmäinen video on niistä treeneistä. Tuija Rönkkö oli kouluttajana ja treeni tais olla jokers. Radalla oli numeroita ainakin 40, mutta katoin radan vaan 31 asti. Tuumasin että muisti ei riitä yhtään pidemmälle.. Keppien jälkeen unohtu jo ekalla kierroksella rata ja oisko unohtunut jossain muussakin välissä. Kolmosesteelle oli tarkotus tehdä poispäinkääntö, mutta koska sekä multa että Sopalta on se jäänyt tosi vähälle niin ei ruettu tuolla tankkaamaan. A:n alla olevaan putkeen oli myös tosi hankala koiran selviytyä, A veti turhan kovasti.

Molemmilla videoilla roiskuu muutamia rimoja, mutta niistä neuvoteltiin erikseen. Omissa reeneissä loppui ainakin puottelu kokonaan yhteen huomautukseen. Ilmotin Sopan Jyväskylään kisoihin viikon päästä, toivottavasti ei siellä roisku..


lauantai 2. helmikuuta 2013

Agia ja levinnyt tunnari

Kuva on alhaalta ahdas, ainakaan hyppy ja rengas ei olleet noin ylhäällä.

Keskiviikkona käytiin hallilla agittelemassa piiitkän tauon jälkeen. Soppa oli ihan ylivoimaisen pätevä, ei sooloillut omia, ei juossut rimoja päin, pysähtyi kontakteille eikä tehnyt yhtään keppivirhettä. Jei! Kerran tuli okseri alas ja kerran muuri, mutta molemmilla kerroilla pysäytin ja tehtiin uudestaan.


Ja sitten se tunnari.. Sopan varmin liike, ainakin yksi niistä varmimmista. Aina on saanut luottaa että kyllä se tuo sen oikean ja miinuksia on tullut korkeintaan liian pitkästä haistelusta (mikä ei ole kyllä minusta mikään vika).

Olen muiden blogeista levinneistä tunnareista lukiessa ihmetellyt monesti, että miten se voi muka noin vaan levitä? Niin näköjään voi.. Nyt Soppa juoksee pää viidentenä jalkana, nappaa ensimmäisen kapulan mikä nenän eteen sattuu, mällää sitä, ottaa seuraavan, mällää sitäkin ja vielä yhden ja tuo sitten sen viskellen ja mälläillen, yleensä vielä vinoon. Nenää ei muista avata ollenkaan ja vain hyvällä tuurilla tulee oikea kapula.

Ideoita korjaamiseen on useampia ja jos ei mikään toimi niin sitten pitää varmaan rueta naulaamaan vääriä lankkuun, mitä en kyllä periaatesyistä halua tehdä. Tuskin tuosta koirasta pallien mukana aivoja vietiin, että saa kyllä miettiä ihan itse mikä mättää.

Iski melkein inspis!